Aamulla taas viikonlopun normaali lenkki, kaksi tuntia. Keli oli mitä mainioin lenkkeilyyn, pakkasta oli pari astetta. Annan koirille aamuruuan vasta lenkin jälkeen, mutta tänään löytyi nappulat lenkiltä, tuntui että olivat koko ajan syömässä jäniksen papanoita.

Illalla taas suunnattiin Taran kanssa Ulvilaan tokostamaan. Voihan itku, en taida kehdata enää mennä seuravalla kerralla, tuntuu ettei me kyllä osata enää yhtään mitään Otsan rypistys.

Matkalla takaisin mietin että jotain positiivista täytyy löytyä. No paikalla makuu meni ihan mukavasti, nainen nimittäin pysyi paikallaan, piilosilla oltiin viitisen minsaa, eikä valitus ollut ihan jatkuvaa eikä niin kovaa kuin viime kerralla.

Nyt sitten päätin että treenaaminen pitää ihan oikesti aloittaa ja tehdä sitä myöskin säännöllisesti. Niimpä uunissa on sitten loppuilta kuivateltu nameja tulevia treenejä varten.