Jee!! Oli ilo ajella eilen Noormarkusta kotiin kauniissa auringonpaisteessa mieli tyytyväisyyttä täynnä, pisti ihan rallattamaan ajaessa.   

Elikkä harkat meni niin mukavasti kuin vaan voi mennä, ensin tehtiin Salme Mujusen kinkkinen radanpätkä, jossa oivalsin käyttää Maria Aaltoselta opittua ohjausta, ja se todellakin toimi.

Sit koitettiin pelkkiä poispäinkäämmöksiä, nekin alkaa jo pikkuisen menemään siihen suuntaan kun kuuluukin, oma kroppa vaan on niin jäykkä taipumaan että siinä on vaikeuksia. Tara alkaa kuitenkin jo päästä jyvälle, joten noita ohjauksia täytyy tehdä itsekseen jotta se menisi perille tuonne omaan pääkoppaan asti, eli silläkin rintamalla parannusta.

Lopuksi otettiin vielä hyppyrata jossa tätä ohjausta taas sai tovin miettiä, mutta löytyi se sujuva ohjaus sieltä ja taas huomasi, että koulutuksessa käymisestä näytti olevan apua, eli sitä rahaa ei ole suotta tullut tuhlattua.

Lopuksi Leksu pääsi myös tekemään omia juttujaan. Sen keskittymistä häiritsi nyt hallin katolta auringon sulattama lumi joka valui peltistä kaarikattoa alas ja piti aika isoakin ääntä alas tullessaan.

No suht hyvin kuitenkin esteistä selvittiin ja olosuhteisiin nähden oli hyvin kuulolla. Nyt on pituuskin korkattu, enää okseri ja muuri niin kaikki esteet on kokeiltu. Keinua mentiin useampaan kertaan, en vieläkään päästä sitä hihnasta kun haluan sen aivan satavarmaksi suoritukseksi, Leksu tekee kyllä keinun ihan hihna löysällä, eli en anna siitä mitään apuja, mietinnässä on jospas sen tässä joku kerta antaisin mennä hihnatta, mut katotaan.....

Iltapäivällä käytiin vielä Marian ja koirusten kanssa runsaan tunnin pituisella metsälenkillä, Tara raukka vaan sai olla koko matkan hihnassa, oltiin niillä samoissa maisemissa missä viimeksi lähti lätkimään joten en ottanut riskiä. Tänään aamupäivällä käytiin sitten jo perinteiseksi käynyt parintunnin Hosiossaaren lenkki ja siellä annoin sitten jo Tarallekkin osan lenkistä vapaata.