Otin sitä itseäni niskasta kiinni ja päätin ottaa vähän kotiharjoitteluna esineruutua varten esineiden etsintää.

Joo, Tara oli varsin innokas etsiskelijä. Edelleenkään ei vaan malta lähteä kovin kauas tai jos saan sen menemään pitemmälle se ottaa piston ja jos mitään ei matkalla löydy palaa takaisin, mutta innokkaasti se työtä tekee. Niimpä tuo mun hassu koheltaja on aika näppärä keksimään miten sitä namia voisi saada jos esinettä ei äkkiseltään löydy. Niin lumiukolta siltä millä oli vielä "kädet" jäljellä napattiin näpärästi tikkukädet ja tuotiin nopsasti mulle että sais makkaraa. Joku vanha puunlehtikin löytyi, sain siis senkin, mutta pöhköin juttu mitä Tara meinas mulle tuoda oli hypyn siiveke , no jopa Tara hoksasi että ei sitä sittenkään voi mulle tuoda ja jätti paikalleen.

Mallalle koitin kanssa vähän ottaa esineen tuomista, siis ihan metrin päästä, mutta se ei suostunut tuomaan kuin rukkasta, muut esineet sai olla. Taitaa olla pitkä ja kivinen tie opettaa Malla esineen hakuun.

Leksukin pääsi makkarapalkasta ottamaan sivulletuloa ja siitä maahan menoa sekä paikalla makaamista.

Meillä on elämä palannut raiteilleen, eikä tarvii enää Leksuakaan eristää toiseen huoneeseen. Huomaa että on Leksulta tressi hellittänyt, niin iloisesti kirmaili eilenkin lenkillä, jopa otti Mallan kanssa spurtteja. Takaa-ajoa leikittiin niin että molemmat oli välillä jäniksen roolissa, todella harvinaista Leksun ja Mallan välillä.