Nyt on sitten Leksu vaihtanut omistajaa, elikkä poju siirtyi mun nimiini. Adalmiinalle Leksu on rakas ja "hänen" koira. Onneksi Leksullakin on siis omat kannatusjoukkonsa.

Mallan kanssa käytiin tänään Porin KV-näyttelyssä. Mun ei tarvinnut mennä kehään vaan Senja esitti Mallan. Saaliina päivästä saatiin vaaleanpunainen, punainen ja vihreä nauha, elikkä ERI NUO1 ja PN4. Malla oli viikko sitten saavuttanut nuortenluokkaan oikeuttavan iän ja kyllähän se siellä narttukehässä aika kakaralta näyttikin. Muuten esiintyi hienosti, mutta tuo juokseminen kehässä oli kyllä, äh miten sitä nyt oikein kuvaisi, niinkuin lehmää olisi riimussa perässään vetänyt (maalaiskoira tai pitäisikö pikemminkin sanoa metsäläinen). Ehkä se siitä, kun aletaan kulkemaan enemmän tapahtumissa.

Näyttely on jotain mikä ei kai mun koirilleni sovi, Tara ei oikein niistä tykännut, Sinna oikeastaan inhosi, sen näki siitä ihan selvästi, eikä Mallakaan tykkää (no eihän tää ollut vasta kuin toinen kerta), sitä ei oikein saa näyttelypaikalla innostumaan millään. Tässä nyt kuitenkin pähkäilen mitä keksisin että sen saisi juoksemaan kauniissa ravissa rentona ja innokkaana, mietintämyssy surisee .....

Illalla olikin metsässä taas iloinen energiaa täynnä oleva tyttönen kun käytiin metsälenkillä Marian poppoon kanssa. Kotiin tuomisina märkä suolammessa uiskennellut koira joka oli märkään turkkiinsa kerännyt risuja, kanervia, varpuja, hiekkaa ym. mukavaa, joten se siitä näyttelyturkista, nyt oltiin taas metsäläinen, mutta iloinen sellainen .