Kaikkeen mitä haluaisi ... tai ... ainakin kuvittelisi haluavansa.

Lauantaina suuntasin taas Taran kanssa Mouhijärvelle Maria Aaltosen oppiin. Saatiin hyviä vinkkejä ja opastusta, ja olin erittäin tyytyväinen tähänkin käyntiin. Pahus kun on talvi eikä pääse harjoittelemaan näitä opittuja juttuja, noista intoutuu kyllä niin, että mieli tekisi heti päästä kokeilemaan rauhassa ajan kanssa ja ajatuksella, vaan ei auta, kun on talvi niin on talvi, ja tehtävä vaan mielikuvaharjoituksia.

Taas tuli todettua, kuinka jäykkä sitä oikein onkaan, oma kroppa ei millään taivu toivottuun suuntaan, tässä ei nyt auta enää kilojen pudotus (sekin toiveajattelua) vaan täytyisi alkaa myös jotain jumppa juttuja tekemään  (siis lisää toiveajattelua). 

Aaltosen Maria ehdotti juoksukoulua 

Iltapäivällä käytiin vielä Taran kanssa lenkillä Hosiossaaren metsässä mukana Maria, Pippa ja Rokki. Leksu oli päässyt omalle lenkilleen aiemmin joten nyt sai odotella kotosalla.

Sunnuntaina piipahdettiin match show:ta katsomassa Taran ja Leksun kanssa. Leksun takia sinne meninkin, että saa taas pistkästä aikaa kokemusta tilanteista missä on ihmisiä ja koiria. Kaikki meni ihan hyvin, taidan itse olla osaksi jarruna noissa tilanteissa kun en uskalla oikein rentoutua ja jännitän Leksun reaktioita. Nytkin, kun unohdin sen välillä niin ihan rauhassa katsasteli ja haistelikin muita eikä osoittanut minkään sorttista ärhäköintiä. Elikkä tässä taitaa olla emännälle vähän opittavaa, eikä niinkään koiralle .. ehkä.

Iltapäivällä oli sitten vuorossa Taran tokoharkat Ulvilassa.

Positiivista ;-) Tara ei kitissyt kuin yhden kerran pienesti paikalla istumisessa ja paikalla makuukin sujui niin että välillä oli ihan hiljaa .. jee! ja vielä kerran JEEE!!!!  Kaukokäskyissä istumisesta seisomaan ja maasta seisomaan meni hyvin, ei siis etenemistä, mutta seisomisesta istumaan etenee. Taas on harjoitus tuottanut tulosta tuossa seisomaan nousemisessa, nyt sitten kekitytään tuohon seisomisesta istumaan harjoitukseen. Myös luoksetuolon pysähdystä täytyy ruveta harjoittelemaan, se menee läpijuoksuksi, maahan meno sujuu kyllä.

Nyt tuli ensimmäisen kerran tunne että haluaa tehdä jotain noiden liikkeiden kuntoon saamisessa, hyvä merkki sinänsä koska sen takia tuonne harkkoihin hakeuduinkin, että jos se kipinä sieltä syttyisi. Kaiken kukkuraksi kotiin ajaessa iski päähän ajatus jospa Leksunkin kanssa koittaisi jotain liikkeitä harjoitella .

Lauantaina sain tietää etä Tara oli vuoden 2008 agility lagotto, nyt toinen vuosi peräkkäin tuo titteli.

Niin siis nyt tuohon otsakkeeseen .... kaikkea pitäisi keritä tehdä ja haluttaisi tehdä, mutta mistä ihmeestä ottaa sen kaiken ajan mitä niihin tarvittaisiin. On agility, keväästä kahden koiran kanssa ja siihen päälle ryhmä jota koulutan. Toko, jos sitäkin kahdella koiralla??? Ai niin, toko-kurssinkin olen luvannut keväällä vetää. Mejä-kurssille ilmoittauduin, jos Tara siitä innostuu, niin sitäkin ajattelin sen kanssa tehdä. Vielä täytyisi antaa pieni aika myös lapsenlapsille, joten kotona ei ainakaan ehdi paljon siivota, siitä siis säästetään aikaa. Ääh! vielä kun vois lopettaa työt ja keskittyä harrastamiseen, niin että vois vielä kokeilla jotain muutakin.