Tuo minun Mallukkani, on se vaan niin ihana!

Tänän käytiin Kokemäen koirakerhon kesän päätös tokoiluja katsastamassa, kahvittelemassa ja syömässä makkaraa. Mukana oli vaan Malla, kun tuntuu että  välillä sitä täytyisi viedä enemmän yksin liikenteeseen. Siis, oli se vaan niin ihku pikkuinen, rakasti kaikkia, niin ihmisiä kuin koiriakin, aattelin että se vähän arastelisi, mutta ei mitään niin reipas oli että. OON NIIN YLPEÄ!!!

Tässä imuroidaan jäniksenpapanoita.

Malla ei pelkää ampumista, ei raketteja eikä ukkosta, IHANAA!!! Olemme muutaman kerran lenkkeilleet haulikkoradan suunnalla ja sieltä kuuluu aikamoinen pauke välillä, Malla ei ole moksiskaan, ei mitään reakointia.

Malla on aikamoinen veijari, keksii kaikenlaisia juttuja viihdyttääkseen itseään ja muita. Pari kertaa olen kontannut auton lattioita etsiessäni kotiavaimia, neito on ilmeisesti leikkinyt autoon jättämilläni avaimilla kun odottelu on käynyt pitkäveteiseksi. Autossa ollut pölyhuiska on entinen, siitä on sulat kynitty. Nyt se pompottaa palloa, hyppää välillä tuoliin pallo suussa, pudottaa sen ja juoksee hakemaan, ihan mukavan näköistä leikkiä.

Tää pikku pusumaakari, ottaa mun sukkani heti jos huomaa siihen mahdollisuuden. Onneksi ei ole niitä vielä nieleskellyt, sille on riittänyt se kun saa niitä heitellä ja juosta sukka suussa pitkin huushollia. Joku aamu piilotti mun toisen kenkäni ja ihan oikeesti myöhästyin töistä kun en sitä meinannut löytää :o) joo Malla makasi ihan tyynenä sen päällä eikä hievahtanutkaan siitä mihinkään vaikka yritin sitä saada käymään vielä takapihalla pissallakin. No eihän siitä voinut siirtyä, minähän olisin sit tietysti heti löytänyt sen kengän.

Pesu on sille kauhistus, vaikka muuten tykkää vedessä läträtä. Lauantaina yritti raukka piiloutua kun huomasi että oltiin menossa pesulle. Joo neiti piiloutui komeron nurkkaan, raukka vaan ei tajunnut että takapuoli näkyi ja tuli löydetyksi, joten nyt meillä taas puhdas tytteli.

Malla on pieni, mutta taitanee pian olla korkeudeltaan Leksun mitoissa, ikää on ihan kohta puoli vuotta, joten ei kai se enää siitä paljon kasva, mulla on siis medi koira. Ja ihan oikeasti, en voisi tän parempaa koirulia toivoo ja tästä täytynee kiittää Sinikkaa ja Senjaa kun tämän namin mulle tarjosivat.

Tää ylistys oli ihan pakko kirjoittaa, kun olen niin tyytyväinen tuohon Mallaan   

Ehkä se sittenkin on niin kuin mulle on yritetty kovin sanoa, olen sittenkin ihka lagottoihminen.