... ei ole saanut aikaiseksi päivitellä sivua. No ei tässä nyt ole paljon tullut mitään tehtyä mistä olisi tänne kirjoitellut.

Metsälenkeistä ollaan nautittu oikein kunnolla, nyt kun sinne jo pääsee patikoimaan. Täytyy myöntää että uudet kalvokengät osoittautuivat kelvottomiksi. Sukat ovat olleet aivan märät jos tuolla lumihangessa on kahlaillut, onneksi ovat niin isot että sukkia täytyy laittaa useampi kerros, niin toimii tuo imeytys, jalat eivät ole tuntuneet inhottavan märiltä kuin kerran.

Pääsiäisen jälkeen tuli pidettyä pari jäljellä ollutta talvilomapäivää ja nyt sitten vaan odotellaan kesälomaa. Olen anonut loman alkavaksi 7.6. ja pähkäilen tässä pidänkö ekaks kolme viikkoa (josta eka viikko menee lasten kaitsemiseen) ja kaksi jäljelle jäävää viikkoa heinä-elokuun vaihteessa, vai laitetaanko pötköön neljäviikkoa ja elokuun alussa viikko. Voi vitsi, miks loman merkkaaminenkin on näin vaikeeta.

Noihin pariin lomapäivään palatakseni. Tiistaina saatiin vieraaksi Annen koirat Sylvi ja Bertta. Anne pudotti ne mulle matkalla töihin ja mä seisotin ne trimmauspöydällä, jestas millainen karvamäärä niistä kertyikään saksimisen jäljiltä, oli vähän talven aikana tuota turkkia kasvattaneet .

Päästin Annen lähdön jälkeen Sylvin ja Bertan suoraan sisälle omieni joukkoon. Vieraat olivat ihanan rauhallisia ja sopuisia, omani sitävastoin ilmaisivat tunkeilijoille etteivät niin vieraista olisi välittäneet. Ei siis mitään riitoja, vaan pienellä murinalla ilmoitettiin että menes vähän kauemmas siitä haistelemasta. Malla häipyi omaan piilopaikkaansa (kevythäkkiin) ja oli siellä jonkin aikaa ennen kuin tuli muiden joukkoon ja ilmaisi erittäin selvästi ettei pitänyt lähentelijöistä. Mua vähän ärsytti Mallan käytös ja päätin ottaa sen mukaan kun palautin koirat Annelle. Mutta mitä tekee tämä neiti, on niin kuin aina olisi kuulunut tuohon koiraporukkaan. Auton takapenkillä kaikki istuivat sulassa sovussa ja pieni lenkki sujui kuin aina oltaisiin tuolla porukalla liikkeellä. Tuo nuori neiti aiheuttaa mulle kyllä päänvaivaa, välillä tuntuu etten oikein tiedä miten sen kanssa toimitaan.

Keskiviikkona lähdin aamulla metsälenkille ja sen jälkeen suunnattiin Poriin. Käytiin pitkästä aikaa katsomassa Piken laumaa.

Leksu yllätti mut tällä kertaa. Sehän ihastui Elliin aivan suunnattomasti ja juoksenteli sen kanssa pihassa. Rohkeus ei riittänyt vielä rajumpaan takaa-ajoleikkiin, mutta ihan selvästi se nautti Ellin kanssa juoksemisesta. Malla oli ihan outo, se pelkäsi Mindiä. Ensin ajattelin että koska Mindi on niin karvainen se pelkää, mutta muistin sitten sen kohdanneen tuossa koirakentällä ennenkin partiksen eikä silloin mitään pelätty, outo juttu taas, en ymmärrä?? Voisiko se olla jotain murrosiän identiteettikriisiä .

Tässä jokunen kuva tuolta reissulta, pihaan ei aurinko paistanut joten kuvatkin ovat vähän harmaat.

Tässä koitetaan saada rymä kokoon, mutta ei mitenkään kuvauksellisesti onnistunut suoritus.

Eilen sitten lähdin töiden jälkeen ajelemaan Mallan kanssa Huhtamoon. Senja trimmasi Mallan ja neitosesta tulikin mitä ihanin lagottoneito. Mallasta otettiin myös kuvia ja saan niitä jossain vaiheessa tännekkin varmaan laitettua.

Olen sitten ilmoittanut Mallan näyttelyyn ja nyt sitten pitäisi ruveta harjoittelemaan seisomista ja tietysti pitäisi osata vähän kulkea näyttelyhihnan jatkonakin. Siinä sitä haastetta taas riittä, minä kun niin TYKKÄÄN noista näyttelyistä.

Pohdin mitä sanaa alkaisin opettamaan seisomiseen, seiso käsky kun on jo varattu muualle. Maria sen tänään lenkillä keksi se on "BIS" .

Huom Suvi pistin paremmaksi, sullahan se oli "vaan" pokaali

Loppuun täytyy vielä laittaa hehkutukset ja ONNITTELUT täälläkin. Taran poika Consta kun aloitti agiuransa Tampereella 28.3. saaden vitosen kepeiltä ja sijoittuen neljänneksi, antoi se jo lupausta tulevasta. Niin, sitten viikon päästä ATT:n pääsiäiskisoissa tuloksena kolmesta startista kaksi 0-tulosta, huippua!!