Eilen käväisimme Porissa PAHA:n epävirallisissa agikisoissa. Tarkoituksena katsastaa pysyykö Malla kentällä ja mun ohjauksessa. No joo ... kyllä neitokainen pysyi eikä lähtenyt katsastamaan yleisöä eikä ratatyöntekijöitä. Malla on kyllä vähän epävarma olotilastaan kun ollaan oudossa ympäristössä ison vierasjoukon keskellä.

Malla siis meni rataa tosi nätisti, kuunteli ihan hyvin ohjaukset, otti kauniit kontaktit, mutta se terhakas iloinen meno puuttui mikä kotikentillä on. Tehtiin siis 0 rata ja aliaikaakin saatiin hitaudesta huolimatta -10,17, sijoitus oli 2. Ei siis mikään pöllömpi suoritus näin ensikertalaiselta Nauru.

Paikalla oli myös Anne Sylvin kanssa. Sylvi meni mölliradan ihan kivasti, aloitteleva ohjaaja teki muutamia virheitä ja sai radalle hylkäyksen, mutta ihan kivasti tämä pari rataa kuitenkin ekaa kertaa kisaavana meni.

Ohjaajan kokemupohjaa lisätäksi Anne meni Taran kanssa 1-luokan kisan. Sekin meni ihan kivasti ottaen huomioon, että käskytykset ja ohjauksen pikaopit annettiin pikaisesti paikan päällä. Tara oli oikeastaan aika täpinöissä ohjaajan vaihdoksesta johtuen ja kun Anne ennen kisaa lahjoi runsaalla lihapulla annoksella lähti Tara ilomielin Annen mukaan. Eikä rata mitenkään pöllömmin mennyt, virheet tuli juuri niistä kohdista mistä pelkäsinkin ettei ohjaaja osaa antaa koiralle tilaa ja oikeita käskytyksiä.

Viimeisenä jo vähän väsyneinä pitkään odotukseen menimme Taran kanssa avoimen radan. Taralta oli puhti poissa, enkä jaksanut sitä enää edes kovin hömpyttää että olis saanut virettä päälle, joten kovin hyvin ei mennyt. Taralla ei yleensä ole pimeiden putkikulmien kanssa ongelmia enkä niitä nytkään odottanut joten lähetin putkelle uskoen että sinne menee, vaan tämä hömppä oli ihan ulalla eikä millään meinannut löytää putkensuuta, täytyi oikein kädestä pitäen viedä katsomaan missä se on. Mukava tää mun vanharouva Hymy. Radalta siis HYL ja vauhti oli aivan olematonta. No syy ei ollut yksin koiran, itse olin kans pois tunnelmasta ja unohdin ihan radan alkupäässä miten rata etenee, eli siellä olin jo itse tekemässä hyllyä, tajusin sen vaan inausta ennen kuin väärälle esteelle mentiin.

Muuten päivä oli ihan mukava, paljon tuttuja ja juttu kulki. Nyt vaan pitäis uskoa että ollaan Taran kanssa jo liian "vanhoja" pitkiin päiviin joten pitäisi osata karsia jotain pois ettei tuu näitä turhauttavia radalla juoksuja