Kun tulin töistä kotiin olin aivan naatti, takana oli kiireinen ja väsyttävä viikko. Lenkille lähtökin tuntui venyvän kun ei millään meinannut saada itseään liikkeelle.

Lenkillä pakkanen nipisteli ilmeisesti sen verran että ajatukset lähti liikkeelle. Tajusin että jos nyt kotiin menon jälkeen istun tuoliin, niin siinä sitä sitten nökötän koko illan enkä jaksa evääni heilauttaa. Jotain siis oli tehtävä ettei jämähdä paikalleen.

Aattelin että vois mennä pelaamaan sulkapalloa, sitä ei ole tullut pelattua tänä talvena vielä kertaakaan, vaan empä saanut kaveria mukaani . No kun olin päättänyt että jotain on saatava aikaiseksi ja reipastuttava, lähdin työpaikkani kuntosalille. En ole koskaan tykännyt noista kuntosalivehkeistä enkä nytkään niitä mennyt käyttämään, vaan sinne on hankittu juoksumatto ja sitä päätin kokeilla.

Kaksi kilometriä jaksoin, välillä hölkkäsin, välillä rivakkaa kävelyä ja pieni pätkä nopeampaa juoksua. Sitten pidin huilitauon ja rupesin tutkailemaan ohjeita (eikös se noin päin aina kuulu mennä). Kokeillessa nopeuden säätöjä ja kallistuksen säätimiä sun muita nappuloita tuli siinä käveltyä vielä vajaa kilometri, ihan pakko oli koittaa ylämäkijuoksuakin. Sitä vaan ei jaksa tällä kunnolla, toivottavasti sitten .. joskus.

Kannatti lähteä liikkeelle, olo oli paljon parempi kuin salille tullessa. Sitä rupesin jo laatimaan ja miettimään koirille koulutusjuttuja sun muuta puuhaa. Tuota juoksumattoa pitää kyllä käydä kokeilemassa useamminkin, jospas sitä jaksaisi joskus juosta pidemmänkin matkan.